Voiko valtiota johtaa kuten yritystä?
Facebook-seinälleni virisi mielenkiintoinen ja tunteita herättänyt keskustelu siitä, voiko valtiota johtaa kuten yritystä. Hyvä porina, hyvä happi, kiitos kaikille osallistujille. Ei jätetä tätä tähän.
Vastaus: Kyllä voi. Vain mittakaava muuttuu.
Miksi, millä perusteilla?
On sitten kyseessä valtio, yhdistys tai yritys, kaikki muodostuvat ihmisistä. Ihmiset muodostavat organisaatioita joissa tehdään ja viedään asioita eteenpäin. Tai ainakin pitäisi saada asioita tehdyksi.
Tässä kohtaa alkaa väittely voitoista, politiikasta, uusliberalismista, lainsäädännöstä ja kaikesta hötöstä asian ympärillä. Hienosti yritetään vikuroida sivuraiteille. Tässä kohtaa tulee erottaa sana ”johtaminen” muista sanoista. Kysymys koskee vain johtamista.
Yksinkertaistettuna: Johtamista on aina siellä, missä on ihmisistä muodostunut organisaatio jonka tulee onnistua tehtävässään.
Lainsäädäntö, tavoitteet ja tulokset ovat eri asioita. Pelkästään ”tulos” on eri organisaatioissa erilainen. Toisissa tavoitellaan rahallista voittoa, toisissa ei. Mutta silti niissä kaikissa tapahtuu johtamista.
Vertailun vuoksi. Auto, kuorma-auto tai moottoripyörä.
Ajat sitten millä tahansa kehonsiirtämisvälineellä, toimivat samat ajamisen periaatteet koko ajan. Väline vain muuttuu. Sinun pitää päästä pisteestä A, pisteeseen B.
Sipilä ja Suomen visio
Siksi ammattijohtaja voi johtaa mitä tahansa palaveria (yksi paikka missä johtaminen toteutuu) ja tehdä päätöksiä. Päätösten tekeminen on yksi johtamisen erityisosa-alue. Ammattijohtaja panostaa erityisesti laadukkaiden päätösten tekemiseen. Päätösten tulee viedä kohti ko. organisaation tavoitetta. Kun on tavoite, saa tekeminen suunnan. Strategia antaa selkänojan mihin nojata. Tuleva pääministeri Juha Sipiläkin aloitti oikea oppisesti Suomen visiosta ja markkinoinnista. Pitää päättää mihin tähdätään, mennäänkö kuuhun (JFK:n mainio visio) vai maahan. Juha Sipilä on ammattijohtaja, eli johtamisen ammattilainen. Se on hyvä asia.
Kun menen ensimmäistä kertaa mihin tahansa organisaatioon johtamisen valmentajana, kuulostelen aina samoja johtamisen elementtejä; onko tällä palaverilla tavoite, tietääkö juontaja sen, tietävätkö muut paikalla olevat tavoitteen, ja huudellaanko palaverin päätteeksi hyviä aikomuksia vai tehdäänkö päätöksiä? Entä toteutuuko ammattimaisesti tehdyn päätöksen osa-alueet? On johtajan/johtajien tehtävä auttaa organisaatiota onnistumaan omassa tehtävässään. Joku sanoikin hyvin, että ”johtaminen on onnistumisten organisointia”. Tähän ei organisaation perässä olevalla kirjainyhdistelmällä ole merkitystä.
Johtamisen illuusio
Ikävä kyllä hyvä ja ammattimainen johtaminen on harvinaista herkkua. Se on niin harvinaista, että vain harvat ovat sitä kohdanneet ja päässeet kokemaan. Lisäksi illuusio on täydellinen: ammattilainen saa aina asiat näyttämään helpolta. Siksi usein mainitsemani Itay Talgramin TED video on täydellinen esimerkki hyvän johtamisen synnyttämästä illuusiosta. Viittaan videon viimeiseen osaan. Voi olla, että hyvää ja ammattimaista johtamista ei välttämättä edes tunnista sitä kohdatessaan. Koska niin paljon huonoa johtamista.
Kaiken kokoisia organisaatiota voi ja pitäisi johtaa ammattimaisesti. Johtamisen elementit ovat samat, vain mittakaava muuttuu.