Nämä esimerkit liittyvät Asianajotoimisto Legistumin ja Ammattijohtaja.fi:n yhteistyössä kirjoittamaan blogisarjaan, joka käsittelee toimitusjohtajasopimusta.
Johtajasopimus ja palkkamalli
Esimerkki 1
Toimitusjohtajan palkka on usein sidottu yhtiön tuloksentekokykyyn. Eräässä tapauksessa yhtiön tulosta oli parannettu siirtämällä merkittäviä kuluja seuraavalle vuodelle. Tästä syystä tulos eli palkkio oli suurempi. Tuloslaskelmaa on kohtalaisen helppo räätälöidä näyttämään muuta kuin todellisuus on.
Esimerkki 2
Erääseen suomalaiseen pörssiyhtiöön palkattiin ammattijohtaja ulkomailta. Sopimuksessa oli yksi palkkaan liittyvä lause, jonka arvoksi muodostui noin 20 miljoonaa. Lähde: http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288602450843.html
Esimerkki 3
Toimitusjohtajan palkkaneuvotteluiden aikana kiinteän palkan ja tuloksiin sidotun palkan sopimisessa oli epävarmuutta molemmin puolin. Yhtiö halusi toimitusjohtajalle motivoivan, mutta yhtiölle ja osakkeenomistajille taloudellisesti järkevän tulospalkkion. Toimitusjohtajan intresseihin kuului riittävän korkea kiinteä palkka kattamaan elämisen normaalitaso, mutta lisäksi erityisen hyvistä tuloksista hän saisi merkittävän tulospalkkion. Tulospalkkauksessa päädyttiin kolmeen eri tulospalkkaan. liiketoiminnan kasvuun perustuvaan palkkaukseen kvartaaleittain, tuloksen kasvuun kvartaaleittain, sekä erityisen hyvään vuositulokseen perustuvaan lisätulospalkkioon.
Asianajajan vinkit:
Toimitusjohtajan palkkauksessa on tärkeää jakaa palkka kiinteään ja muuttuvaan palkkaukseen. Palkkamalleja on monia, mutta muuttavan palkan eli tulospalkan pitäisi olla riittävän motivoiva. Palkkamallina liiketoiminnan kasvun palkitseminen esimerkiksi prosentteina kvartaaleittain suoraan toimitusjohtajalle on hyvä, jolloin kvartaali on sopivan lyhyt aikaväli palkitsemiselle sekä erittäin helposti mitattavissa oleva. Liiketuloksen kasvusta palkitseminen on myös hyvä malli, joskin vaikeammin kvartaaleittain määriteltävissä oleva. Lisäksi, esimerkiksi erityisen hyvästä vuosituloksesta ruhtinaallisesti palkitseminen toimii puolestaan pitkän ajan tavoitteenasetteluna, ja tässä palkkiossa ei välttämättä ole ylärajaa lainkaan, sillä erittäin hyvä liiketulos on myös omistajien etu.
Yritysvalmentajan vinkit:
Toimitusjohtajan palkkaus ei ole yksinkertainen asia. Eikä sen sorvaamisessa kannata hätäillä. Tulee huomioida muun muuassa lyhyen että pitkäntähtäimen tavoitteet. Usein PK-yrityksissä pyritään erityisesti pitkäjänteiseen tuloksen tekemiseen ja varmistamaan yrityksen kannattavuus. Samaan aikaan tulee saavuttaa tavoitteet joka viikko ja joka kvartaali. Palkkamallin tulee tulisi tukea molempia. Aika harva toimitusjohtaja on yli viisi vuotta yhdessä paikassa, toki poikkeuksiakin on.
- Varmista että palkkamalli tukee sekä lyhyen että pitkän aikajänteen tavoitteita
- Mitä tapahtuu kun toimitusjohtaja siirtyy, tai siirretään, pois tehtävästä? Mahdollinen korvaus, kilpailukielto jne. tulee huomioida.
- Roolitus ja selvät reunaehdot selkeyttävät ja auttavat toimitusjohtajaa onnistumaan tehtävässä.
- Työnjako, ts. roolitus eri tehtävien osalta, kannattaa tehdä mahdollisimman selkeäksi. Mitä tekee hallituksen puheenjohtaja, mitä toimitusjohtaja. Eihän maalivahtikaan ole hyökkäyksen kärkenä. Oma rooli, oma paikka, oma tehtävä ja selkeä vastuu.
- Käytä aina asianajajaa sopimusneuvotteluissa. Säästyy monelta mielipahalta myöhemmin. Minäkään en laadi johtajasopimuksiin tekstejä, vaikka johtajia sparraankin.
Onnistunut johtajan palkkaus on monen osatekijän summa, eikä tehtävä ole helppo. Haastattelukierroksen aikana on hyvä kysyä kanditaateilta, mikä on heidän tapansa johtaa?
Johdon bonukset
Suosittelen kokemusteni perusteella valmentajana johdon bonuksia. Oikein rakennettuna johdon bonukset toimivat omistajien eduksi kannustamalla toimitusjohtajaa tavoittelemaan parempaa tulosta. Suosittelen sitomaan toimitusjohtajan bonukset nettotulokseen TAI käyttökatteeseen joka huomioi toimialan JA markkinan. Nettotuloshan on varsinaisen toiminnan tulos ja käyttökate% lisää täällä. Erityisesti kehoitan tarkkailemaan muutoksia markkinoilla.
Jos markkina kasvaa 10 %, ja yrityksen liikevaihto kasvaa 5 %, ei johto ole onnistunut johtamistyössään. Pitäisi aina pyrkiä kasvamaan markkinaa nopeammin. Mutta jos markkina supistuu -10 % ja samaan aikaan yrityksen liikevaihto tippuu -5 %, on johto mielestäni onnistunut työssään. Tätä ei aina ymmärretä tai osata huomioida johtajasopimuksissa. Kiinnitetään huomiota vain liikevaihtoon ja sen kasvuun, kun pitäisi kiinnittää huomioon liikevaihdon muutoksiin markkinoihin verrattuna.
Työssäni liikkeenjohdon konsulttina ja yritysvalmentajana olen huomannut, että moni yrittäjä ja johtaja fokusoituu myyntiin, kun pitäisi kiinnittää fokus katteeseen. Kasvaneella myynnillä ei ole mitään merkitystä ilman kasvanutta katetta. Katteella yritys varmistaa tämän päivän voiton ja voitolla huomispäivän.
Johtaja, keskitytkö tekemään asioita oikein? Ammattijohtajakurssilla valmennamme yritysten johtajia kasvattamaan liiketoimintaa ja tekemään parempaa tulosta.
Lue aiheesta lisää:
Asianajotoimiston blogaus Toimitusjohtajasopimus ja toimitusjohtajan tehtävät.
Yritysvalmentajan blogaus Toimitusjohtajasopimus toimitusjohtajan tehtävät
Esimerkkejä: Toimitusjohtajasopimus ja osakassopimus
Esimerkkejä: Toimitusjohtajan palkkaus
Esimerkkejä: Toimitusjohtajasopimus ja sukupolvenvaihdos