Johtajan vastuu pitää valita – Ann Wahlroos-Jaakkola, kohtalo ja toimitusjohtaja
Lauantai aamuna minulla kuohahti. Luin Helsingin Sanomien kirjoituksen toimitusjohtaja Ann Wahlroos-Jaakolasta.
Wahlroos-Jaakola on arvostamani Björn ”Nalle” Wahlroosin sisko. En ole tavannut häntä. Hän johtaa tunnettua brändiä ja haluaa edistää naisten pääsyä johtajiksi.
Kannatan ihan samaa. Ilmeisesti Wahlroos-Jaakolan lisäksi myös artikkelin kirjoittaja Eeva-Liisa Pere uskoo vahvasti kohtaloon.
Kohtalon avulla johtajaksi?
Naiset. Te ette tule päätymään johtajiksi jos jätätte sen kohtalon varaan. Kohtalo ei vie teitä yhtään mihinkään.
Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa naiset kipparoivat yhä enemmän on menestyviä yrityksiä ja organisaatioita. Mutta siihen ei ole kohtalolla juuri mitään vaikutusta. Tämä maa tarvitsee erinomaisia johtajia. Sukupuolella ei ole väliä. Mutta ihminen joka antaa itsensä kohtalon vietäväksi, on kuin ajopuu elämän virrassa. Elämän ajopuu. Antaa muiden töniä. Kun kysyn miehiltä ”uskotko kohtaloon?” saan lähes aina saman kieltävän vastauksen. Kaikki naiset taas uskovat kohtaloon. Asia jaksaa hämmästyttää minua aina.
Ensimmäinen tuhahdus
”Minulla on ollut onnea, kun katto ei ole tullut vastaan..”
Höpö höpö. Lasikatto on pitkälti tiedostamaton asia. Se on tullut varmasti vastaan, mutta se on tullut salakavalasti, huomaamatta. Mutta Wahlroos-Jaakola on todennäisesti tehnyt määrätietoisesti töitä, ettei näkymätöntä kattoa pääse muodostumaan. Esimerkkinä näkymättömyydestä Antti Herlin kertoi viime vuonna Suomi Areenalla KONEessa tehtyyn tutkimukseen, jossa he olivat löytäneet lasikaton lisäksi lasiseinät. Nyt ainakin yhdessä yrityksessä tehdään töitä esteiden poistamiseksi.
Lasikatto on kuin kolikko. Siinä on kaksi puolta. Miesten pitää tiedostaa tämä, jotta emme ainakaan tietoisesti rakenne tällaisiä esteitä ja naisten tulee tietoisesti tehdä töitä tämän esteen purkamiseksi. Se ei ole kollektiivinen vastuu, vaan jaettu vastuu. Kaloille ja vaikeille asioille tapahtuu sama ilmiö maton alla: ne alkavat haista mutteivät katoa sieltä mihinkään.
Nainen. Älä ole elämänajopuu. Muuten ohitsesi kiilaa mies, jolla on aivan samat urahaaveet kuin sinulla. Pitää olla sopivan itsekäs. Oma napa, paras napa. Mies tietää, ettei johtotehtäviin päädytä vahingossa, Tarot-korteilla tai kohtalon avulla. Maailman tunnetuin myynninvalmentaja Brian Tracy kertoo onnen olevan 10 prosenttia menestyksestä. Mutta sekin on turhaa jos ei ole valmistautunut onnen kohtaamiseen. Jim Collins käsittelee onnea yhtenä selityksenä johtajien ja yritysten menestykseen. Kaikki kohtaavat onnea ja epäonnea. Toiset vain valmistautuvat paremmin kohtaamisiin. Mies valmistautuu tehtävään vuosia. Hän puhuu verkostolleen haaveistaan kantaa enemmän vastuuta. Tunnen vain muutaman naisen, joka olisivat sanoneet minulle haaveilevansa johtajaksi pääsystä. Kannustan heitä aina eteenpäin. Mutta tiedän heti monta miestä jotka havittelevat esimerkiksi myynti- tai toimitusjohtajaksi pääsystä. On valinta katsoa jakso Sinkkuelämää tai lukea tunti strategiakirjaa. Sama aika, eri hyöty.
Toinen tuhahdus
”Minulla ei ollut Hankenilta 1970-luvun lopulta valmistuessani erityisiä urasuunnitelmia. Olen aina uskonut kohtaloon, siihen, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä”.
En usko tähänkään. En minullakaan ole varmaa tietoa, miten päädyn juuri tuon ja tuon pörssiyhtiön hallitukseen. Olen kuitenkin suunnitellut polun joka sinne johtaa. Yritystä en tiedä, position tiedän. Samalla tavalla toimii moni tuntemani mies. Seuraavat askelmerkit on jo suunniteltu ja ne kerrotaan esimiehelle ääneen. Jos jossain on lisävastuuta tiedossa, voit olla varma miehen sanovan ääneen ”olen kiinnostunut”. Jos ei ole maalia mihin tähtää, on pirun vaikea osua siihen. Tänä päivänä markkinat ovat globalisaation ansiosta todella kilpailtuja. Kilpailu kovenee koko ajan. Menestyäkseen yritys tarvitsee parhaimmat mahdolliset tekijät. Sukupuolella ei ole mitään väliä. Osaamisen ja halun mennä eteenpäin merkitys kasvaa koko ajan. Jos toimitusjohtajalla on tiedossa kuusi kiinnostunutta tekijää avoimeen positioon, ei ole johtajan vika jos paikka valitaan noiden kuuden mieskanditaatin kesken. Ehkä talon sisällä olisi ollut joku nainen, joka olisi ollut kaikkia miehiä pätevämpi johtaja. Ehkä, mutta jos kyseinen nainen on pitänyt haaveet lisävastuusta omana tietonaan, on jälkikäteen huono tulla valittamaan johtajalle tämän päätöksestä.
Kolmas tuhahdus
”Hän työskenteli liiketoiminnan johtajana Lähi-Tapiolassa, kun Hankenin aikainen opiskelutoveri, Picnic-ketjun omistaja Mikael Swanljung pyysi hänet yrityksen hallitukseen. Pari vuotta sen jälkeen, vuonna 2014, tulikin jo kutsu yhtiön toimitusjohtajaksi. Wahlroos-Jaakkola hämmästyi.”
Woody Allen sanoi, että ”80 prosenttia menestyksestä, on ilmaantua paikalle.” On hirveän vaikea rekrytoida ihmistä, jota ei tunne, eikä ole tavannut. Tätä voisi verrata parisuhdemarkkinoihin. Mikä on se todennäköisyys, että Töölöläisen sinkkuneidon tulipalon tulee sammuttamaan Helsingin ainut oikean ikäinen sinkku palomies? Erään tilaston mukaan tulipalon todennäköisyys suomalaisessa kodissa on yksi 1 500 vuodessa.
En usko hetkeäkään siihen, että joku päätyy 30 miljoonaa euroa vaihtavan ketjun kippariksi vahingossa. Se polku on rakennettu sekä tietoisesti että tiedostamatta. Kun nainen haaveilee päätyvänsä johtajaksi, hänen pitää sanoa se ääneen. Niin miehetkin tekevät. Wahlroos-Jaakola ja brändin omistaja Mikael Swangljung olivat opiskelutovereita. Lyön kahvikupillisen vetoa, että Ann on heittänyt jossain keskustelussa, tai illallisella jotain lisävastuusta tulevaisuudessa, ja Mikael on napannut sen muistiliisteriinsä. Kun tuli vihdoin aika vaihtaa ketjun kipparia, muistiliisteri teki tehtävänsä ja Ann päätyi haastatteluun kutsuttavien listalle. Vahinko se ei ollut.
Sattumalta johtajaksi?
”Hän myöntää, ettei johtajaksi tulla sattumalta.”
Tästä olenkin sitten sata prosenttisesti samaa mieltä. Kyllä sinne vastuuasemaan pitää haluta, ja se pitää uskaltaa sanoa ääneen. Vastuu pitää ottaa. Jos on elämän ajopuu, ei ota vastuuta mistään. Haluan kannustaa kaikkia naisia ottamaan vastuuta urastaan. Me miehet tarvitsemme teidän erilaista ajattelua. Uskon että parhaat johtoryhmät ja hallitukset ovat sekoitus erilaisia ihmisiä. Kokeneita jermuja, nuoria täynnä energiaa ja ideoita, miehiä ja naisia, kotimaisia ja ulkomaisia. Esimerkiksi KONEen hallitus on hyvä esimerkki tälläisestä kokonaisuudesta.
Artikkeli paranee loppua kohden, kun päästään Wahlroos-Jaakolan tapaan johtaa. Keskustelua ja delegoimista, mutta vastuu säilyy aina johdolla. Tämä lämmitti: Näinhän se on. Porukoilla on paljon hyviä ajatuksia ja keskustelun kautta ne nousevat esille. Tämän jälkeen pitää vain tehdä päätöksiä. Päätösten tekeminen on johtajan työtä. Varsinkin ammattijohtajat suhtautuvat tähän johtamisen osa-alueeseen vakavasti.
Lukusuositus naisille
Suosittelen KAIKILLE naisille lukemaan kaksi kirjaa aiheesta. Aivan loistavia opuksia.
Liza Marklundin ja Lotta Snickaren Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan. Kirjan lukee kahdessa illassa, mutta se muuttaa ajattelua loppuelämäksi. Kirjassa oleva miinakartta on loistava. Jokaisen johtajaksi haluavan naisen kannattaa sisäistää ja opetella se.
Toinen kirja on Sheryl Sandbergin Lean IN. Samaa teemaa kuin Marklundin kirja. Sandberg vastaa Facebookin operatiivisesta johdosto, ja hänen omaisuus on yli miljardi dollaria.
Nastaa viikkoa missä ikinä.
Ps. Mene tänään toimitusjohtajan/hallituksen puheenjohtajan luokse ja kysy ”mitä minun pitää osata jotta sinä suosittelet minua ylemmäs ja onko meillä avoimena olevaa esimiehen tai johtajan paikkaa? Olen kiinnostunut lisävastuusta.” Sitten vain suu kiinni ja kuuntele tarkasti. Anna muistiliisterille muistettavaa. Tsemppiä!
3 kommenttia. Leave new
Kiitos kommentoinnista, olipa osuvat ja asialliset huomiot! Tavoitteen on hyvä olla sen verran korkea, että vähän hirvittää, ja sitten tehdä hyvää työtä – ja napata tilaisuuksista kiinni kun kohdalle osuu.
[…] pari erittäin motivoivaa youtube videota (Layne Nortonin video I DARE YOU) ja blogitekstiä (Tero Purasen pohdintaa kohtalosta ja urasta) ja nyt ei meinaa taas ajatukset pysyä kasassa yhtään. Lennokkaat tulevaisuuden suunnitelmat ja […]
Nice…